Metsärannan mökkihöperö

Mulla on...

2009-05-11T10:52:00.001+03:00

...nyt luova tauko. Palataan taas!

Pääsiäinen...

2009-04-13T17:10:00.003+03:00

...on ollut kovin mämmitäyteinen. Neljäs (ja ehdottomasti viimeinen) ropponen menossa. Pitää kyllä opetella tekemään itse mämmiä. Ehkä ensi vuonna sit!

Niinkuin moni...

2009-04-04T09:55:00.002+03:00

...oikein arvasikin; kyseessä on jonkinlainen pyykkikone/linko. Vanha se on ja pois käytöstä. Onneksi.

Valokuvatorstai 126. haaste...

2009-04-02T14:06:00.004+03:00

...on kysymys: Mikä tämä on?
Valokuvatorstai löytyy täältä.

Yhtenä päivänä oltiin ulkosalla poikien kanssa, kun Aapo katseli yläilmoihin: "Äiki. Mikä se on?" Minä mietiskelin vähän aikaa ja kattelin kanssa ylös: "Rakas. Se on taivas." Aapo katsoi muhun, sit taivaaseen ja totes: "Aha aijjaa. Kaivas."

Mulla on...

2009-03-24T07:57:00.005+02:00

...ajatus! Semmonen visio, joka saattais olla aika kiva juttu tulevaisuutta aatellen. Oon nimittäin miettiny, ottaisko joku valokuvaamo mut oppipojaks. Se olis ihanaa! Nyt sit vaan kyselemään liikkeistä, olisko kellään mahdollisuutta. Irtisanomisten ja lomautusten aikana voi olla aika hankalaa saada mistään töitä, mut jospa kuitenkin!!

Olen ihastellut monien studioitten portfolioita ja gallerioita viimeaikoina ja saanut visioita ja ideoita omiin kuviin. Olen myös vieraillut kymmenillä harrastelijakuvaajien sivuilla. Kirjastosta en muuta lainaakkaan, kun valokuvaamisesta kertovia kirjoja ja albumeja. Ihana innostus! Innostuksen myötä ajattelin tehdä blogipohjaisen portfolion itsekin; katsotaan missä välissä alan sitä koostamaan. Ehkä jo tänään, ehkä vasta viikonpäästä! Mieluiten heti, mutta arjen askareet kutsuvat..

Kuvatuksia helmikuulta..

2009-03-16T17:28:00.017+02:00

Helmikuun 2. päivänä käytiin Forssassa. Välillä aurinko pilkisteli pilviverhon alta ja toisaalta tummat pilvet nousivat Finlaysonin ylle..

Mummu ahkeroi Liesjärven jäälle pienen paljaan pläntin, jossa päästiin pelailemaan sählyä helmikuun alun sinertävässä illassa....

Päästiin me katsomaan ralliakin. Urjalassa oli rallisprintti, jota lähdettiin koko perheen voimin katselemaan. Pari tuntia jaksettiin; sitten alkoi varpaita paleltaa..

Helmikuun 9. päivänä ihastelin Talitiaisia (Parus major), jotka vihdoin ja viimein tulivat syömään kauralyhteellemme. Myyräkuumeen jälkeen haaveissa lintuinfluenssa...

Helmikuun 13. päivänä myrkytettiin hiiriä...

Seuraavat kuvat on Tammelan Pyhäjärveltä 18.2.2009. Käytiin Vohlessaaren laavulla makkaranpaistossa ja geokätköilemässä.

Ihan mukava helmikuu kaiken kaikkiaan! Hiirulaiset vähän ahdisti, mutta niistäkin on jo päästy..

Ihan vaan...

2009-03-09T16:15:00.002+02:00

...tulin kertomaan, että hengissä ollaan! Kirjoittelen ja päivittelen ja kuviakin lisäilen taas, kun jaksaa/joutaa/innostaa...

Valokuvatorstain 117. haaste

2009-02-01T14:15:00.002+02:00

Haasteen aihe on tällä viikolla sana, moni.
Arvatkaapas huviksenne, kuinka monia nuita on meillä? Leluja. LIIIIIIKAAAAAA!!!!! Ja omaa laiskuutta siellä on seassa aivan vauvaleluja, jotka totisesti vois jo siirtää vintin uumeniin. Olen yrittäny saada jonkun järjestyksen asiaan: pikkuautolaatikon päässä on pikkuauton kuva ja siinä lukee "pikkuautoja". Isot leegopalikat (ja niihin liittyvät lisätilpehöörit) on leegopalikkalaatikossa, johon olen piirtänyt ison leegopalikan ja kirjoittanut "isot leegopalikat". Ja niin edelleen... mutta ei. Niitä on silti liikaa. Eikä ne löydä omia paikkojaan ei sitten millään, vaikka kuinka yrittää kouluttaa.

Tämähän menee suoranaiseksi tilitykseksi... Mutta etten unohda: valokuvatorstai löytyy täältä.

Helmikuu...

2009-02-01T13:33:00.005+02:00

...tulipas se äkkiä. Tai no äkkiä ja äkkiä. Tammikuu onkin helppo panna pakettiin lyhyesti ja ytimekkäästi: SAIRASTETTIIN KOKO KUUKAUSI. Ei ole oikeesti varmaan, kuin noin 5 päivää, joina ollaan oltu ulkona pulkkailemassa. Käytiin me myös pääkaupunkiseudulla, mutta silloinkin omaa ja muiden terveyttä uhaten. Jatkuvan sairastelun takia en olekkaan jaksanut tehdä paljon mitään; en ole siivonnu, duunannu, buunannu, päivittäny juurikaan blogia, en oo kauheesti kuvannu.. Yrittäny vaan selvitä hengissä niin henkisesti kuin fyysisesti. No, ehkä nyt helmikuu olis sit HELMIkuu, ja me parannuttais kaikki näistä pöpöläisistä. Olis kaikkia mukavia juttujakin tiedossa.

Lukaisin pikaisesti tätä blogia ja siellä oli juttua kuvien manipuloinnista/muokkaamisesta. Mä en kans oikein tajuu semmosta kuvanmuokkausta, että jostain täytyy tehdä aivan täydellisen näköisiä. Mutta mutta, olenpas itsekin sortunut kuvanmuokkaukseen. Olen jo siitä aikaisemmin kirjoittanutkin jossain tuonnempana, mutta pakko laittaa tähän yksi esimerkki siitä, mihin olen photoshopin "niistokonetta" käyttänyt.

Mun mielestä tässä tapauksessa kuvan muokkaaminen on ihan sallittua (vai mitä olette mieltä? Klikkaa kuvia suuremmaksi...)

Tekis mieli niiiiiiiin kovasti laittaa tähän yks ihana kuva mun rakkaasta siskosta, jolla on tänään nimipäivä, mutta en uskalla. Saisin köniini. Mutta silti:
HYVÄÄ NIMIPÄIVÄÄ SISKO RAKAS!

116. Haasteena...

2009-01-22T19:59:00.008+02:00

...valokuvatorstaissa oli sana: PLANEETTA.
Inspiraatio on ollut viimeaikoina vähän kateissa perheen sairastelun vuoksi (ensin myyräkuume, sitten tavallista flunssaa, kuumeilua, vatsatautia...), mutta tuosta sanasta sain ahaaelämyksen. Maailmankaikkeuden kaunein planeetta on Maa. Mun mielestä. Ja tässä pieni pala siitä... (on siinä vähän tähteäkin, mutta kuitenkin...)

Kuva on kaivettu arkistosta; se on otettu 6. marraskuuta viime vuonna.

Tuli toinenkin kuva mieleen aiheesta:

Tämä kannattaa katsoa myös.

Muutama haaste..

2009-01-17T10:40:00.004+02:00

...on jääny roikkumaan to-do-listalleni. Eka tais olla mun lempikarkit. Sit pitäis kertoa asioista, jotka alkaa I-kirjaimella ja liittyy muhun ja mun elämään jotenkin. Ja Tintti heitti kans haasteen, jossa pitäis kertoa 6 (puolihuolimatonta) asiaa ittestäni. Shit.

No lempikarkkeja on niin paljon, että mä voisin lajiltella lempisuklaat, lempisalmiakit, lempipastillit, ja ja ja... No täs on joitakin mun lempiSUKLAITA

Oho! Siellähän oli pari EISuklaatakin joukossa. No niitä I-kirjaimella alkavia juttuja sit. Pitääköhän niitä jotenkin selittää?! No mä selitän kuitenki.
Ipanat - kaksi niitä nyt on siunaantunut tuohon jalkoihin pyörimään. Niillä on uhmaikä. Molemmilla. Toisella 2-vuotiaan sellainen, toisella 5-vuotiaan sellainen. Ja Isännälläkin on 31-vuotiaan sellainen. Ja sit tää... Täl on uhmaikä aina. Kauhee soppa. Toisaalta Ipanoita sais olla enemmänkin, jos niillä olis vähän vähemmän ikäeroa.
Itse - no mitä tätä nyt selittelemään. Mä.
Imuri - sais sitä joku muukin käyttää tässä huushollissa...
Insuliini - ei tarvitse itte käyttää, mutta jokapäivä sen kanssa sohlataan...
(Hitto oon hukannu sen listan, johon jo olin näitä kirjoitellu...)
Ihmettely - ja kummastelu. Sitä nyt tulee harrastettua enemmän ja vähemmän.
Ihastelu - mä tykkään ihastella. Välillä tuntuu, että vähän liikaakin. Mitä tahansa joku joskus sanookin, esim: "Mun lapseni oli ottanut vaipan itte pois päiväunilla ja paskonu sänkyyn...", mä saatan todeta siihen: "Ihanaa." Joo-o... Elämä on! Mut sanon mä sitä oikeesti ihan viisaisiinkin kohtiin (ainakin mä kovasti luulen niin). Ihanaa.
Ihastelen tietysti myös oikeesti kauniita asioita, hienosti tehtyjä blogeja, upeita valokuvia, ipanoitten ihania ihmeellisyyksiä...
Isä - sitä on ihan kauhea ikävä.
Ikkunat - mä tykkään katsella ikkunasta ja mä tykkään katsella ikkunoita. Ah, kun pääsee kaupunkiin, ja voi vähän kurkistaa jonkun tuntemattoman ikkunaa, ehkä vähän sisällekkin. Pienenä mietin, että verhot pitää laittaa tietysti niin päin, että ulos on se hienompi puoli, koska sieltähän kaikki (vieraat) niitä katselee :D
Iltapäivätorkut - niitä on ihana ottaa aina kun se on vaan mahdollista.
Illallinen/Iltapala - hyvässä seurassa tai itsekseen. Iltapala yleensä perheen kanssa. Meidän perheessä päivällinen taittuu usein illalliseksi, koska isäntä tulee melko myöhään töistä. Tai no se illallinen saattaapi olla toisinaan jopa iltapala, jos niikseen tulee..
Isäntä - se on mun mies. Jota mä rakastan kovasti. Ja välillä vihaan yhtä paljon. Mutta ilmankaan en oikein pysty elää... (tää selitys kuvaa varmaan kans tota Ihmettely - kohtaa)
Internet - joo. Pakko myöntää! On tähän vähän riippuvainen, mut tiiättekö kun asuu tääl keskellä ei mitään, ajokortittomana kotiäitinä, niin on todella IHANAA ottaa yhteyttä ulkomaailmaan tätä kautta. Ja helpottaa kummasti asioiden hoitamista noin yleensä.

Mut onhan tossa noita I-sanoja jo muutamat. On niitä varmasti enemmänkin, mut noi nyt tuli mieleen...
Entäs sit ne 6 asiaa musta. Ittestäni. Puolihuolimatonta?! Jotain, jota ei kukaan tiedä vielä?! Tän mä jätän hautumaan ja menen ILTAPÄIVÄUNILLE, koska sellaiseen siunaantui just mahdollisuus... ihanaa...

Pähkinäkakku.

2009-01-12T15:41:00.002+02:00

Löysin tämmösen reseptin jostain toisesta blogista. Tuntui niiiiin tutulta jutulta, että oli pakko julkaista!

Pane pannuis lämpiämää. Ota tarpeelliset astijat ja ainekset kaapistais. Siirrä pois leipomapöyvältäis rakennuspalikat ja leikkiautot. Voitele pannuis ja kuori pähkinät. Mittaa kaks kupillist hienoi vehnäjauhoi. Työnnä pokais käät pois jauholoist. Harjaa jauhot häne vaatteistaa. Mittaa jauhot uuvestaa. Sekota seulotut jauhot, leivinpulveri ja suola posliinipottii . Ota siivouskaapistais harja ja rikkasihvel ja lakase poikais puottamat posliinipoti kappaleet. Ota toinen saman kokone tai pienemp potti. Avvaa ovi ku ovikello soip. Tuu takasi kyökkiis. Ota poikais käät pois taikinapotist. Pese poikais. Vastaa telehvoonii. Tuu uuvestaa kyökkiis. Raaputa voijeltu pannu pohjast puole senttimetri vahva suola kerros. Vie poikais toisee kammarii. Voitele toine pannu. Vastaa telehvoonii. Mää takasi kyökkiis, mihi siu poikais on uuvestaa livahtanu. Ota häne käät pois pähkinäpytyst. Ota voitelemas pannu, jonka pohjall on kerros pähkinänkuoriloi. Hyökkää poikais kimppuu, joka sinnuu pelästyksissää puottaa taikinapoti lattijal. Pese kyökkiis lattija, seinät, pöytä ja tuolit. Tillaa pähkinäkakku paakarilt. Käy itte leppäämää.
Tekijä tuntematon

Kuumeilun...

2009-01-08T20:09:00.002+02:00

...syy selvisi tänään, kun lääkäri soitti ja kertoi testitulokset. Mulla on myyräkuume.
Eipä tässä auta, kun olla ja toivoa, että paranen hyvin ilman mitään kovin kummoisia komplikaatioita tai sensemmoisia. Eiköhän tämä tästä..

Joulunaika...

2008-12-30T18:28:00.004+02:00

...on ollut kiirettä ja rauhaa yhtäaikaa. Menoa, meininkiä, oleilua ja löhöilyä. Kipeitä ollaan oltu koko porukka. En ehtinyt osallistua virallisesti Valokuvatorstain 113. haasteeseen, mutta osallistunpa silti, ihan omalla luvallani. Aiheena oli lämpö. Lämpöä on moneen lähtöön... Lämminhenkisyys, lämmin sydän, lämmin koti, lämpimät tunteet. Sauna, sukat, lämpöpatteri, aurinko. Rakkaus. Lämpömittari. Ja kaukolämpö. (vastauksia kerätty puhelinhaastattelun perusteella) Mutta tässä on minun viimeaikoina mielessä ja kehossa pyörinyt ajatus lämmöstä:

Tuo on ihanan lievä lukema viimepäiviin verrattuna. Pahimmillaan se on ollut 39,7. Eilen kävin terveyskeskuksen iltapäivystyksessä. Ottivat tulehdusarvojen pikatestin; se oli 48. Mutta ei ole nuhaa, ei köhää, ei yskää, ei ryhää... Jotain on. Mutta kun tietäis mitä.

Palaan joulunajan tunnelmiin ja muihin juttuihin tuonnempana. Velvollisuudet (ja puhelu) kutsuvat.

Valokuvatorstain 112. haaste...

2008-12-17T16:59:00.005+02:00

...on tekstinpätkä, joka kuuluu näin:

"Toisinaan minä inhoan sanoja. Ne ovat valtavan henkisen jäävuoren huippuja ja nythän me kaikki jo tiedämme miten Titanicin kävi. Pikimusta kuilu avautuu sen välillä mitä on olemassa ja mitä sanat yrittävät kuvata. Kaikki ilmiöt yksinkertaistetaan, ne naulataan sanoilla kiinni ja niistä tulee mustavalkoisia, ehdottomia."

Katkelma on Emma Juslinin romaanista Frida ja Frida (Teos 2008, alk. Frida och Frida, suomentaja Jaana Nikula).

Mietin tätä haastetta ihan näin viimetinkaan asti, koska tälläkertaa inspiraatio ei kuohunnut tuosta vain. Mutta tässäpä lopullinen ajatukseni oli.

Tämä teos on joillekin koko elämä. Tekstiä, joka ohjaa elämää vuoden ympäri. Toiset uskovat siihen "kevyemmin", ei niin vakavasti. Toiset pitävät tekstiä huuhaana.
Omaan elämääni se kuuluu, mutta vain "hiljaisena taustavaikuttajana".

Ja valokuvatorstai löytyy edelleenkin täältä.

Rästihommia...

2008-12-16T10:23:00.003+02:00

...on kertynyt tätä blogia aatellen! Täytyy pistää asiat mietintämyssyyn ja sekoitella ja vaivata. Ehkä illalla saan jo jotain aikaiseksikin.

Kuviakin on kertynyt tässä välissä monta megaa.. (ennen vanhaan niitä kertyi iso, järjestelemätön läjä). Mulle on myös jäänyt pari "haastetta" tehtävälistalle; lempikarkit on kuvattu ja odottaa koneelle siirtämistä ja I-kirjaimella alkavia, mun elämään liittyviä sanoja/asioita pitäisi listata. Onneksi kaikki on valmiina paperilla. Nyt vaan asiat tärkeysjärjestykseen ja koneelle naps!

Tuumailua...

2008-12-10T09:52:00.000+02:00

Voi kuinka olisikaan ihana nukkua kokonainen kuukausi. Mutta toisaalta kaikki muukin saisi pysähtyä, ettei sitten mene kivat jutut ohi. Nyt on kyllä just joulu tulossa, mut vaikka sit tammikuussa...

Eilen ajelimme...

2008-12-09T14:28:00.004+02:00

...Kiikalaan. Oli kaunis keli ajella, joten päätettiin tehdä reissu nyt. Matkanvarrella oli aika vaikuttavia maisemia...

Kiitosta vaan; oli ihana käydä ja varmasti tulen toistekin!!

Lääkettä...

2008-12-07T15:09:00.005+02:00

...oli tänään tarjolla marmattamaani kulttuurivajaukseen! Järjestin itselleni pikaisesti aikaa kuvaamiselle ja ihastelulle, kun Isäntä ja isompi Poikanen kävivät ostoksilla. Pienempi Poikanen jäi Mummun kanssa kotio päiväunista nautiskelemaan.
Suunnattiin auto kohti kaupunkia. Jäin kyydistä aikaisemmin pois ja suuntasin Kehräämöalueelle. Vielä ehdin nähdä tämän:

Töitä vuosien varrelta - Aino Kaurasen 70-vuotisjuhlanäyttely Forssan Vinkkelissä, kaupunginkirjaston yläkerrassa 3.-14. joulukuuta. Avoinna ma-to klo 11-19, pe 11-17, la 10-14 ja su 12-16.

Siellä oli esillä toinen toistaan kauniimpia ja koskettaviakin taideteoksia. Ja pääsinpä juttelemaan myös itse taiteilijan kanssa. Niitä näitä, mukavia juttuja!

Kuvassa Aino Kauranen ja yksi hänen kauniista teoksistaan.

On ihanaa päästä välillä pois "normaalista arjesta" ja nauttia kauniista asioista. Toki niitä kauniita asioita tapahtuu ja on ympärillä melkein joka päivä... Mutta kyllä tämmöinen ihan omassa rauhassaan oleminen antaa taas voimia siihen "normaaliin arkeen" ja jotenkin sitä osaakin nauttia siitä taas enemmän. Näin se vaan menee.

Itsenäisyyspäivä - valokuvatorstain 111. haaste

2008-12-06T23:59:00.004+02:00

Meidän itsenäisyyspäivän juhlintaan on kuulunut syömistä ja juomista, saunomista ja mukavaa yhdessäoloa. Tänään siinä kuuden aikaan olimme saunomassa.
Sitten olikin mukava mennä naapuriin juhlimaan 2 vuotiasta pikkumiestä!
Lisäkuvia itsenäisyyspäivän vietosta löytyy täältä.

Mikähän ihmeen...

2008-12-05T21:11:00.005+02:00

...kulttuurijokupäivä tänään oli..? Ei kylläkään mun kohdalla, harmi vaan! Mua vaivaa kulttuurivajaus. Sanoin justiinsa Isännälle tässä taannoin, että mua ei kiinnostais baarit tai mitkään keikat pätkän vertaa. Haluisin Kiasmaan ja Ateneumiin ja museoihin ja Suomenlinnaan ja Turunlinnaan ja kaikkialle. Haluisin mennä pennittömänä Helsinkiin ja katsella jouluisia näyteikkunoita.
No kävin mä tänään kaupungissa, mutta vain pikaisesti ruokaostoksilla... Siitä reissusta oli kulttuuri kaukana.

No voisihan reissua Isännän työmaalle sanoa kulttuurinautinnoksi, kun kuvia katselee...

Kulttuurinautintoni on nyt surffailla netissä ja lueskella mielenkiintoisia blogeja. Seuranani lasillinen Gato Negro Chardonnay - viiniä. Tarjolla olisi kyllä ollut mahdollisuus lähteä naapuriin, mutta ei nyt. On liian väsy.

Pienemmän Pojan diabeteksen hoito vie voimia rankalla kädellä. Kun kahden-kolmen tunnin välein mittailee yöllä verensokereita, siinä jää äidillä omat yöunet vähäisiksi. Mutta onneksi meillä on ote diabeteksestä eikä toisinpäin. Mutta ihan omasta ansiosta ja vaivannäöstä.
Hyvä MINÄ!

Toisinaan...

2008-12-04T00:12:00.002+02:00

...ottaa päähän rajusti. Silloin on parempi vetäytyä sohvalle nukkumaan. Ehkä aamulla on parempi. Ehkä.
Onneksi on hyvä ja pehmeä sohva, joka ei natise joka kyljenkääntämällä. Ja jos kaipaa vielä muhkeampia fiiliksiä, voi poistaa selkänojatyynyt. Mutta nyt en kaipaa muhkeampia fiiliksiä. Kaipaan omaa rauhaa. Ja toivon, ettei yöllä tarvitsisi nousta mittaamaan verensokereita kovin montaa kertaa.
Hyvää yötä.

Laitan kotia...

2008-12-03T13:31:00.006+02:00

...joulukuntoon. Pikkuhiljaa, asia kerrallaan. Olen ottanut tavoitteeksi, että joka päivä käyn läpi jonkun epämääräisen rojukasan tai muun "stailausta" vaativan kohteen. En aio mitään suursiivousta tehdä; vasta pari päivää ennen jouluaattoa imuroin oikein kunnolla ja pyyhkäisen pölyt ja lattiat. Ja jos sää sallii, niin matot olis kiva tuulettaa myös.
Jouluiset verhot oon vaihtanut jo olkkariin ja keittiöön. Molemmissa huoneissa oli niin kesäiset verhot ja systeemit, että oli pakko ottaa ne pois. Niin ja toki vaihdoin oranssit syystuikkukupit punaisiin ja vihreisiin kuppeihin!
Lainasin jo lokakuussa kirjastosta joulumusaa ja -kirjoja, ja vanhat Joulukotivinkit on tullut kaivettua esiin (ja pari uuttakin olen ostanut, pakko myöntää...). Joulukirjoista voiton vei Kotilieden Joulunaika: Pikkujoulusta loppiaiseen. Se oli kirjastosta pitkään lainassa, kunnes päätin ostaa sen omaksi, ettei olisi koko kirjaa tarvinnut skannata. Tässä kirjasta muutama maistiainen...

Oon ihan höperö koko jouluhössötyksen kanssa... Mut mitäpä sitä kotiäiti muuta hössöttäisi, kun joulua marraskuun alusta lähtien?! Mutta se asia, minkä aion pitää on se, että joulukuusi tuodaan vasta aikaisintaan aattoa edeltävänä sunnuntaina kotiin ja koristellaan edellisenä iltana. Ehkä.

Tuikkujen tuiketta harmaisiin iltoihin..

- Tiina

Valokuvatorstain 110. haaste...

2008-12-01T18:00:00.003+02:00

...ja marraskuun viimeinen semmoinen on Lasi. Kuvasin jos jonkinlaista lasiesinettä, mutta päädyin äidin lasikaapista löytyneisiin viinilaseihin (tai niiden jalkoihin). Ja valokuvatorstaihan löytyy täältä.
Ja lisää lasikuvia täällä.

1. Adventti...

2008-11-30T20:05:00.000+02:00

...sai meidät lähtemään kirkkoon. Poikasella oli kerhokavereineen myös pienimuotoinen esitys...

Käsi- ja taideteollisessa...

2008-11-28T17:52:00.000+02:00

...oli perinteiset Joulumyyjäiset. Toinen toistaan ihanampia juttuloita oli pöydät notkollaan! Hankinpas minäkin rakkaalta Ystävältäni jotain pientä. Siitä kuvatuksia tuonnempana!

Joulun avaus...

2008-11-27T17:38:00.000+02:00

...oli torstaina! Paloauto kyyditti lapsia (ja vähän aikuisiakin), Joulupukki ja Muori kävivät ilahduttamassa lapsia ja sitä rataa. Ihmisiä oli tullut paikalle melko paljon! Paikalliset yrittäjät tarjosivat riisipuuroa ja pipareita ja glögiä.

Keskiviikkona...

2008-11-26T17:34:00.000+02:00

...ei tehty juuri mitään! No niitä perusjuttuloita ja sen semmoista.

Tiistaina...

2008-11-25T17:21:00.000+02:00

...ihmeteltiin ja käytiin pulkkailemassa. Grillillä nautiskeltiin lämmintä glögiä ja makkaraa!

Myräkän jälkeinen maanantai..

2008-11-24T12:19:00.005+02:00

...on ollut kovin kaunis kaikessa lumisuudessaan! Ongelma vaan on se, että me omistetaan (toistaiseksi) vain pieni lumilapio (ja vajan takaa löytynyt, noin 25 vuotta vanha, teräksinen ja lähes soikeanmuotoinen lumikola). Isäntä oli joutunut aamuvarhaisella oikein tosissaan tekemään työtä Saabillamme, jotta pääsi hangesta auratuille teille. Onneksi Saabit on pieniä traktoreita :D

Pojat...

2008-11-23T19:56:00.003+02:00

...oli leiponu pullaa mummilassa!

Vapaa-aikaa...

2008-11-23T19:26:00.011+02:00

...on ollut viikonloppuna tarjolla! Perjantaina kynttiläkutsuilla, lauantaina vietiin lapset hoitoon ja päästiin naapuriin nauttimaan heidän seurasta ja saunasta ja sunnuntaina ollaan nautittu vapaapäivästä ja lumimyrskystä.

Naapurin rouva...

2008-11-21T17:47:00.000+02:00

...järjesti kynttiläkutsut! Kiitos vaan kaikista herkuista ;)

Lunta!!!

2008-11-20T16:57:00.010+02:00

Sitä oli tullut yön aikana sen verran, että:

Ja hauskaa oli!!

Valokuvatorstain 109. haaste...

2008-11-20T16:46:00.003+02:00

...on tällä kertaa tekstinpätkä, josta sen inspiraation pitäisi sit kummuta:

"Kunpa nykyaikainen tiede keksisi lääkkeen, joka saisi ajan tuntumaan paljon pidemmältä, niin kuin se tuntui lapsena. Mikä upea lääke. Vuosi tuntuisi vuodelta, eikä kymmeneltä minuutilta. Aikuisuus tuntuisi pitkältä ja täyteläiseltä, eikä joltakin holtittomalta tivoliajelulta. Kuka haluaisi tällaista lääkettä? Vanhemmat ihmiset varmaankin - sellaiset, joiden kuluvan ajan taju on polkaissut kaasupoljinta.
Ja pitäisi kai keksiä myös lääke, jolla on vastakkainen vaikutus. ---"

(Dennis Coupland: Eleanor Rigby. Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2007, suom. Katja Rosvall.)

Aika on semmonen vähän hassu käsite... Välillä se tuntuu matelevan, välillä se menee ohi kuin itsestään. Luulenpa, että tämä joulunodotus saa ajan suorastaan matelemaan (ainakin lapsilla, jotka odottavat jo kovasti joululahjoja...). Itsekin odotan päivää, jolloin saan laittaa jouluverhot ikkunoihin. Pitänee pysähtyä, käpertyä sohvan nurkkaan ja ottaa lelulehti kouraan. Tai jos jättäis lelulehden lehtikoppaan, vaihtais sen lasilliseen hyvää viiniä... ehkä tuikkuja ja sensemmoista.. Jospa se aika pysähtyisi?

Valokuvatorstai - tutkielma esineestä

2008-11-19T11:13:00.011+02:00

Osallistun Valokuvatorstaihin ekaa kertaa. Olen ollut sivustaseuraaja jo pitkään.

Tämänkertaisena haasteena on tutkia jotain esinettä ja räpsiä siitä kuvia. On muuten hankala tehtävä; mun kodista löytyy ainakin 350 000 mahdollista kuvauskohdetta.

Valitsin tähän tehtävään kuitenkin tämän arkisen asian, jota ilman päivästä ei tulisi mitään:

Ja kun kahvi on valmis, on se jostain nautittava:

Edesmenneen Faijani vanha kahvikuppi...

...josta nautin kahvini reilun maitotilkan kera (useimmiten kylmänä, koska jätän kupin aina johonkin notkumaan siksi aikaa, kun teen jotain muuta)...

...mutta tyhjenee silti aina. Ja seuraavaksi mennään taas...

Ei näin.

Eikä mielellään näinkään...

Vaan näin. Kiitos.

TIEDÄN TIEDÄN!! Ei ollut tarkoitus kuitenkaan tehdä kolmea tutkielmaa kolmesta esineestä kera kolmen kuvan, mutta kun vähän innostuin...
Ekakertalaisen intoa...
Tai jotain..
Mutta tämä on hauskaa!!!

Oh James...

2008-11-16T14:09:00.004+02:00

...On se niin ihana! Tämä nykyinen James Bond siis. Se ei ole yhtään horo (siis pelimies) niinkuin kaikki aikaisemmat. Ehdottomasti paras James ikinä. Ainakin mun mielestä.
Kävin siis oman Bondini kanssa eilen elokuvissa. Ajeltiin ihan Itäkeskuksen elokuvateatteriin asti sitä katsomaan. Elokuva oli kyllä melkoinen actionpläjäys. Actionia maalla, merellä ja ilmassa... ja ihan himpun verran myös vällyjen välissä. Leffasta puuttui kuitenkin Q. Ja sen huisit keksinnöt. Mutta ei se hirveesti haitannut.

Oli kyllä mukavaa käydä pitkästä aikaa ihan leffateatterissa katsomassa elokuvaa! Ja ihan Pk-seudulla asti. Ja ilman Kummitätiä koko leffailta olis saanut jäädä unholaan; hän ja ystävänsä OutoOuti hoitelivat Poikiamme, kun me nautimme lapsettomuudesta. Kiitos kuuluu siis hänelle ja heille.

Käytiin me myös pikaisesti ennen elokuvaa SiskonTyttären 5v synttäreillä. Siis hyvin pikaisesti. Hän oli saanut askartelupaketin synttärilahjaksi. Askartelupaketit ovat maailman ihanimpia hömpötysjuttuja. Mutta ne PERKELEEN hileet... Niistä voitte keskustella enemmän Siskoni kanssa...

Ulkona on synkkää ja siellä satelee räntää. Yöh. Toisaalta tekisi mieli vetää räntäkamppeet niskaan ja mennä rämpimään mettään. Mutta taidanpa jäädä sisälle ja keittää kupillisen kaakaota, kun Herrasväki nukkuu.

MAAILMAN DIABETESPÄIVÄÄ...

2008-11-14T17:31:00.005+02:00

...ja Nenäpäivää vietetään tänään. Me juhlistamme molempia; diabetespäivää muistamme polttamalla sinisiä kynttilöitä, nenäpäivää perinteisin nenin.

Tavallinen...

2008-11-13T10:14:00.002+02:00

...torstai tuntuis taas tulevan! Siivousta, ruuanlaittoa, ruokailua, päiväunihommia, siivousta, ruokailua... Ja joka toisessa välissä mitataan verensokereita! Ulkona on niin sateista ja harmaata, ettei sinne viitsi mennä.
Mulla olis pienimuotoinen siivousvimma, mut sitä mukaa kun siivoon, niin tulee lisää siivottavaa; se sit meinaa vähän latiastaa tunnelmaa. Haluisin vetää jokaisen tavaran jokaikisestä kaapista ulos, laittaa turhat roskiin/kierrätykseen/muuhunhyötykäyttöön ja sit työntää jäljelle jääneet takaisin kaappeihin. Aion ilmeisesti viettää jouluni kaapeissa :D
Lisäksi haluisin poistaa parista keittiönkaapista ovet ja laittaa sinne kaikki kauneimmat astiat nätisti kaikkien nähtäväksi. Niin ja järjestellä kuivat ruoka-aineet nätteihin (tai aivan helevetinrumiin) purkkeihin pois ötököiden ulottuvilta.
Haluisin myös tapetoida, maalata, järjestellä. Hioa, buunata ja duunata.

Mulla taitaa into lopahtaa tähän. Taidan istua koko päivän koneella ja karjua lapsille.

Tai sit en. Ehkä mä lopetan valittamisen ja ryhdyn hommiin.

KOMMENTOIKAA

2008-11-10T13:04:00.000+02:00

...jos kerta urkitte!!!

Viikonloppuna...

2008-11-10T11:51:00.010+02:00

...olin poikien kanssa kaupunkilomalla. Oli oikein mukavaa! Nautin täysin siemauksin huonosta ulkoilmasta, roskista tien pientareilla, töhryistä käytävien seinillä ja muusta peruskaupunkikuvaan liittyvästä. Nautin elämän vaivattomuudesta; kuinka helposti julkisilla kulkuneuvoilla pääsee paikasta toiseen. Ei meillä täällä maalla... Bussi kulkee 2 kertaa päivässä. Ja hyvä ettei lastenvaunuista joudu maksamaan ekstrahintaa. Toista se on pääkaupunkiseudulla, jossa ei tarvitse kelloon katsoa, milloin joukkoliikennevälineitä tulee. Siellä sen kun menee pysäkille tai asemalle ja nousee lasten kanssa kyytiin. Ilmaiseksi. Mistä vaan, minne vaan. Jokapäivälle on tarjolla ohjelmaa. Kirjastoon pääsee päivittäin. Meillä käy kirjastobussi joka toinen viikko.

Olen katkera kotirouva. Haluan, että elämä olisi helpompaa. Nyt olen täysin riippuvainen äidistäni tai miehestäni, koska en omista ajokorttia. Lähimpään kauppaan, jossa myydään vaippoja, on 20 kilometriä. Diabeteshoitajan luo matkataan reilu 30 kilometriä. Lääkärin iltapäivystys on myös 30 kilometrin päässä, ja useimmiten siellä käynti on klo 20 aikaan. Samaan aikaan menee apteekit kiinni.

Hemmetin hemmetti. Pitikin muuttaa tänne keskelle ei mitään. Onhan täällä kaunista. Sieni- ja marjametsät ovat nenän edessä, kunhan vain avaa ulko-oven. Ikkunasta näkee lammelle; järvi on 500 metrin päässä. On pari ystävääkin, joita näkee muutaman viikon välein.. Mutta se ei riitä. Ei minulle, eikä varsinkaan lapsille. Poden huonoa omaatuntoa siitä, että olen ainoa kaveri lapsilleni päiväsaikaan... Tai no käyhän isompi Poika kerran viikossa seurakunnan päiväkerhossa, jos sinne sattuu kyyti järjestymään.

Tahdon pois täältä. Jos tulisin tänne lasten kanssa viikonloppuisin "maalle". Se riittäisi. Mutta kun Mieheni on löytänyt täältä sisäisen rauhansa... Hän kulkee 5-6 päivänä viikossa 70 kilometrin matkan alipalkattuun työhönsä. Tulee kotiin useimmiten valmiiseen ruokapöytäänsä ja näkee vastapäätään ahdistuneen vaimonsa. Eikä tahdo siltikään pois metsästä, sillä sisäinen rauha/henkinen koti tuntuisi olevan tärkeämpi, kuin fyysinen perhe.

Ahdistaa.

Aapo ja diabetes

2008-11-04T19:07:00.006+02:00

Aapolla todetttiin 1 tyypin Diabetes 19. elokuuta 2008. Samaan aikaan suunnittelimme häitämme ja menetimme odottamani lapsen. Mutta me päätettiin pärjätä, kaiken keskellä!

Maailman Diabetespäivää vietetään 14. marraskuuta. Taustatietoa lasten ja nuorten diabeteksestä voi lukea tästä linkistä.

Räkää..

2008-10-30T17:39:00.016+02:00

..on valunut tasaiseen tahtiin viimeiset kolme viikkoa. (<-Tuostakin kuvasta poistin sen Photoshopin omalla nenäliinalla :D )Vain harvoina päivinä ollaan käyty ulkosalla. Niinäkin päivinä vain pikaisesti. Muutaman kuvan olen kuitenkin saanut napattua sieltä täältä.. Isompi Poika sai saman antibiootin, minkä Pienempi Poika söi viikko sitten. Sepä ei isommalle sopinutkaan. Se siitä sitten. Eikä uutta antibioottikuuria haeta. Nokkosihottumaahan siitä tuli! Onneksi ei kuitenkaan vakavampaa, esim nielun umpeen turpoamista tms. En itsekkään ole missään kovin kehuttavassa kunnossa; ääni olisi kiva saada takaisin (vaikka onkin ollut kiva lauleskella käheällä äänellä) ja kuulo varsinkin. No, aika aikaansa kutakin pöpöä. On tässä tarjolla ollut enterorokkoa ja vatsatautiakin, mutta toistaiseksi semmoisia ei ole ilmeentynyt... HUH!

Piirsin eilen lasten kanssa. Isompi Poika päätti piirtää 20 A4 arkillista Ä-kirjaimia. Pienempi
Poika piirsi... No piirsi mitä piirsi! Minä piirsin puun, jossa on muutama värikäs lehti kiinni ja loput ovat tuulen vietävinä. Joskus alle parikympppisenä piirsin paljonkin ja tykkäsin myös maalaamisesta. Toisinaan käy mielessä, ostaisko suuren taulupohjan ja pistäis maalaten.

Tänään se sitten satoi... ensilumi Pyryn päivänä! Ei sitä niin paljon tullut, että olisi pulkkamäkeen päässyt. Lumi tuli, lumi suli... Oli ihana aamulla avata verhot ja nähdä, kun pieniä hiutaleita leijaili hitaasti. Katselin pääkallellaan yksinäistä lupiinia, joka jaksaa sinnitellä yksinään meidän takapihalla. Taidan hakea sen sisälle...

Me syötiin myös eka jouluateria tänään! Kävin perjantaina kaupassa ja katselin lihatiskillä semmosta pientä lihaklönttiä ja kauhistelin sen hintaa. Lihaa kuitenkin teki mieli.. Kävelin muutaman metrin eteenpäin, ja tiskistä löytyi edullisia joulukinkkuja. Päädyin sellaiseen. Lisäksi lanttu- ja perunalaatikkoa ja punaviiniä. Hyvää oli. Seuraavan kerran sitten jouluna.

Nyt taidan käpertyä isännän kainaloon ja nauttia sitä punaviiniä hieman lisää... Illalla, kun lapset nukkuu, alkaa aikuisten elokuvailta!

- Höperöinen

Opettelen käyttämään Olympustani..

2008-10-29T12:36:00.004+02:00

Kun pääsis vielä oikein ajatuksella treenaamaan... Ehkä jossain vaiheessa, kun "sää" sallii!

Voihan räkä!!

2008-10-24T21:00:00.002+03:00

Eihän tässä olekaan kärsitty flunssasta vasta kuin kolme viikkoa. Välillä tuntuu, että hellittäis, mutta eilen taas puski hirmuisen nuhan päälle. PRKL. Ja pienempi lapsukainenkin on kovin kipeä; korva- ja silmätulehdus vaivaa! No eipä näille syksyn pöpöläisille mitään mahda. Ellei ihan "lasikuutiossa" meinaa elää. On vain kurjaa, kun jotenkin tuntuu siltä, että nämä lenssut aina tulevat silloin, kun ulkona on ihana ilma tai olisi jotain muuta mukavaa puuhaa tiedossa.
Äsht.. ei jaksa valittaa!
Iloisiakin uutisia toki on: kamerakalustoni kasvoi Olympus sp-570 uz - laitteella. Se on ihana. Ja sen koko ihanuus paljastuu varmasti vasta sitten, kun opin sitä kunnolla käyttämään. Nuo aikaisemmat kuvat on otettu Canon PowerShot A70llä. Olen päästä varpaisiin velkainen uusien laitteiden hankkimisista, mutta pakko täällä maalla on olla jotain tekemistä. Sellaista ihan omaa tekemistä.
Sellaiseen -ihanomaantekemiseen- liittyy tosiaan tuo valokuvaus. Meinaan ottaa osaa Valokuvatorstai - nimiseen kuvahaastehommeliin. Torstaisin sivulla julkaistaan jokin aihe; kuvallinen tai sanallinen, johon sitten vastataan omalla näkemyksellä. On ollut tosi hienoja kuvia ihmisten blogeissa, ja niistäkin oon saanut puhtia ja intoa omaan valokuvausharrastukseeni.
Mutta... nyt täytyy ottaa lasillinen viiniä ja uuden leluni käyttöopas ja käpertyä sohvan nurkkaan opiskelemaan.
Ehkä minä vielä jonain päivänä olen ihan hyvä kuvaaja!

- Höperö

Touhukas lauantai

2008-10-18T22:27:00.006+03:00

Kurkkukipu ja heikotus helpotti vähän jo perjantai-iltana. Onneksi, sillä toivoin niin parantuvani, että saisin kummipoikani tänne! Oli kyllä inhottava olo, kun kurkku oli lähes ummessa. Aamulla ääni oli vielä maassa, mutta kahvikupillinen toi äänen takaisin!
Päivä on ollut puuhaa täynnä. Aamupäivä meni perushommia touhutessa ja siivoillessa. Ehdin ottaa pikku tirsat samalla, kun pienempi Poikaseni oli päikkäreillä. Ihan hyvä, sillä Kummipoikani tuli ja sit onkin ollut poikaenergiaa huusholli pullollaan.. Kuvat kertonee enemmän kuin tuhat sanaa :) Kaikki on mennyt oikein mukavasti, mutta nyt on veto veks.

Kuulumisiin...

-Tintsi-

Tuskaa ja iloa Metsärannassa..

2008-10-16T22:30:00.008+03:00

Kurkku on turvonnut puoliksi umpeen ja nieleminen sattuu. Mutta onneksi tulehduskipulääkkeet tuntuisi auttavan. Harmittaa tulla kipeämmäksi nyt, kun Isäntä jo palailee töihin omalta sairaslomaltaan; tässä sen näkee: kotiäiti ei saa sairastaa. Kuumekin tuntuis nousevan; toivottavasti se nyt vie pöpöt pois! Toivottavasti, sillä haluaisin niin kovasti, että kummipoikani voisi tulla meille hoitoon, kuten ollaan suunniteltu. No huomenna se selviää..
Eilen illalla päätettiin lähteä Mummun ja vanhemman Pojan kanssa Linnanmäen Valokarnev aaleille. Päivä oli ollut niin nätti, ja illastakin lupailtiin selkeää. Niinpä me vaan lähdettiin! Oli ihanaa; valoja, taikuutta, musiikkia. Iloa. Hattaraa. Ja upea tulishow!! Kunhan taas muistikortinlukijani suostuu lukemaan kuvat muistikortilta, niin sitten pistän muutaman kuvan todisteeksi.
Kävimme ihastelemassa pääkaupungin valoja Panoraamassa. Mummu muisteli käyneensä laitteessa ensimmäisen kerran 1957. Siitä on melko kauan.. Oli muutenkin mukava kuulla Mummun muistoja Lintsiltä! Lisäkuvia Lintsiltä näet täältä. Kutsuttiin me Lintsille myös kaupunkilaissukulaisiamme, kun kerta pääkaupunkiin asti tultiin iltaa viettämään. Oli mukava nähdä, ja toivottaa hyvää syksyä.
Nyt täytyy lähteä kuulemaan, kuka tippuu ekana Idolssista. Toivottavasti ei ainakaan Pete tai Koop. Tai pari muuta..
Palataan taas!

- Tintsi

Mahtava maanantaiaamu

2008-10-13T10:30:00.002+03:00

Avasin aamulla uuden ihanan koneeni ja vanhan tyhmän monitoimilaitteeni. Laitoin muistikortin monitoimilaitteen muistikortinlukijaan, painoin muutamaa nappia uudesta ihanasta tietokoneestani ja jäin odottamaan.,..
Puuron keittoa, vaipan vaihtoa, puuron syöntiä, pikainen vilkaisu koneelle (jes, hyvältä näyttää..), puuron syöntiä lisää, pyykkikoneen ja astianpesukoneen latausta..
JES JES JES!! Koneet olivat päässet yhteisymmärrykseen (ja minä vissiin painanut oikeita nappuloita), sillä kuvaruutuun oli pläjähtänyt 264 uutta kuvaa! Helpotuksen ja onnen sekaisin tuntein itkuntirautus oli tosi lähellä. Mutta ei sentään. Nyt pääsen vihdostaviimein muokkaamaan kuvia ja lähettämään niitä eteenpäin ihmisille, jotka niitä on jo odottaneet pitkän tovin. Mutta ennenkun kasvan kiinni tähän koneeseen ja penkkiin, on tehtävä jotain ihan muuta: ulkoilua, ruuanlaittoa (taas), kaupassa ja lääkärissä käyntiä ja sitä rataa. Mutta päivähän on vasta aluillaan. Ehkä tästä maanantaista tulee ihan hyvä, vaikka maanantait on usein räjähdysherkkiä päiviä.

- kuvistaan innostunut Tintsi

Prrrkele...

2008-10-12T00:34:00.002+03:00

Suoraan asiaan... Monitoimilaitteessani (sis. skanneri, tulostin & kopiokone) on muistikortinlukija. Asensin monitoimilaitteeni kiinni uuteen ihanaan tietokoneeseeni ja ajattelin, että Jes! Nythän en tarvitse sitä puuttuvaa piuhaa, josta on ollut puhetta. Kuvathan voi siirtää muistikortilta monitoimilaitteen välityksellä uuteen ihanaan tietokoneeseeni.
Paskat.
Ei voi. En tiedä mitä teen väärin,vai tekeekö jokin muu, mutta ei prkl onnistu.

Tästä harmistuneena lähden nukkumaan.

- Tintsi

Syksyinen perjantai

2008-10-10T21:50:00.003+03:00

Tänään on ollut ihana ilma!! Aamulla oli harmaata ja sumuista, mutta päivemmällä paistoikin jo aurinko. Käytiin sienimetsässä nuuskimassa, josko sieltä löytyisi pakkasen puremia suppilovahveroita... löytyihän niitä. Hypittiin myös tramboliinilla ja käytiin rannassa kokeilemassa veden kylmyyttä. Ihan mukava peruspuuhastelupäivä on siis ollut. Niin ja mä onnistuin saamaan isomman pojan päiväunille - helppoahan se olikin tällä kertaa. Äiskän kainaloon sohvalle kattelemaan lastenohjelmia ja krooooohhhh.... Unet oli makoisat!
Olen kuvannut tänään melko paljon. Haaveissa olis hommata vähän parempi kamera joskus tulevaisuudessa, kun saan ensin tätä konetta makseltua ja ajokortin hommattua. No siinähän sitä onkin jo sijoituskohteita.
On vain tuo valokuvaus ruvennut kiinnostamaan siinä määrin, että olen suunnitellut meneväni jonkinlaisille kursseille sitten joskus.. Toivottavasti kiinnostus pysyy! Koneelta löytyykin jo Photoshoppi, jota alan myös pikkuhiljaa opiskelemaan. Sillähän saa nyt sitten väkerrettyä kuvista jos jonkinlaisia versioita; parempia, oudompia, hienompia tai ihan mitä vaan!
Mökkihöperöllä kotiäidillä on pakko olla joitain itseä kiinnostavia harrastuksia. Muuten ei jaksa perusarjenpyöritystä 24/7.
Tuon valokuvauksen lisäks geokätköily jaksaa myös kiinnostaa. Nyt vaan ei ole tullut lähdettyä kykkimään pitkiin aikoihin. Eiköhän sekin olis parasta lisätä lähitulevaisuudessa tehtävien asioiden listalle.
Nyt alan etsimään tästä koneesta jotain reikää, johon voisi työntää muistikortin ja sit..

- tabascolla suunsa polttanut höperö

Uusi tietokone...

2008-10-09T22:14:00.003+03:00

Sain tänään uuden tietokoneen! Se on niin hieno... Ehkäpä jonain päivänä opin myös käyttämään tätä :D Eiköhän kaikki ihmeellisyydet tule pikkuhiljaa tutuiks, ku räplää ja säätää tarpeeks.
Nyt vielä kun saan tietokoneen ja kameran välisen piuhan, niin sit rupee tapahtumaan! Hitsi kun olis kauheesti asiaa, mut sit ei kuitenkaan mitään. Ehkä parasta tässä välissä hiljentyä!
Valitan kuvan huonoa laatua; se on otettu puhelimella ja lisätty tuohon ihan muokkaamatta.. Mutta uusi ihana tietokoneeni siinä silti näkyy!

Kuulumisiin

- Tintsi

Skräppäily...

2008-10-08T19:47:00.003+03:00

Tein tänään ekan skräppi-sivuni! Vai miksikä sitä nyt on tapana sanoa... Siitä tuli oikein hieno ainakin omasta mielestäni! Aiheena oli meidän hääpäivä. Parin päivän päästä laitan sen oikein näytille. Ottaa aikansa, että saan kamerasta kuvat ulos!
Näihin tunnelmiin...

- TosiHöperö

Ainiin!! Se leipäkone!!

2008-10-07T14:17:00.003+03:00

Olinkin unohtanut sen ihan täysin tonne hyllyjen syövereihin... taidanpas kaivaa sen esille heti jossain vaiheessa ja ruveta leivän laittoon :D Kaikkee pitäis tehdä, mutta teenpä kuitenkin niin, että lähden päiväunille; on ollut flussaa ja röhää, ja viimeyönä taas sai mittailla verensokeria alvariinsa...
Hyvä syy jättää pölyt nurkkiin ja leivät leipomatta!

Hyviä päikkäreitä :)

- unelias Höperö

odottavan aika on pitkä!!

2008-10-06T18:23:00.004+03:00

Meillä oli ihanat häät! Vieraita oli tullut sankoin joukoin juhlimaan kanssamme; kaikki meni oikein hyvin. Oli ruokaa ja juomaa, iloa ja naurua... Ja tietysti ne perinteiset kimpun ja sukkanauhan heitot ja sen semmosia...
Kerron häistä ja muista lisää tuonnempana, sillä tämä vanha kone vaihtuu vihdoin ja viimein uuteen. JUU!! Ihan ihkaikiuuteen.. En millään jaksaisi odottaa! Noin viikonpäästä postilaatikkoon kolahtaa lappu, jolla uuden koneeni haen. Kiitos vaan eräälle asianomaiselle! Toivottavasti sitten ei enää töki tää kirjoittelu ja kuvien lisäily. Tulevaisuudessa lisäilen kuvia sitten vähän enemmänkin. Olen nimittäin innostunut kuvailemaan vähän sitä sun tätä. Niin ja varmaan lisään kuvia myös skräppäilyistäni, jos nyt saan kaiken tämän aikaiseksi! (Skräppäily = Scrapbooking) Niin ja ne käsityöt ja muut askartelut ja puuhastelut... Syyspuuhiakin olis taas jo vaikka isommallekkin porukalle ;) vinkkivinkki...
Tällä hetkellä aikaa kuluu sen verran ihan peruspuuhasteluissa poikien ja kodin kanssa. Pienemmällä vekaralla kun todettiin elokuussa diabetes ja vanhemmallakin tuntuisi olevan jos jonkinlaista ahdistusta. No mut joo, palataan näihin tuonnempana!

Iloa...

- Tintsi -

Kuulumisia Metsärannasta..

2008-08-14T08:58:00.004+03:00

Yritän päivittää taas blogiani, vaikka kone ei ole yhtään toimivammaksi muuttunut...
Kevät meni, kesä tuli ja nyt on jo syksy kolkuttelemassa ovella.

Ja häät.

Me päätettiin mennä naimisiin. Kyllä. Pitkän ja hartaan harkinta-ajan jälkeen olemme päättäneet tehdä sen. Pienimuotoisesti maistraatissa lähtölaskennan päivänä 10.09.08.
Juhlat eivät olekaan kovin pienimuotoiset, vaikkakin ovat PIENEN BUDJETIN HÄÄT. Ja tällä tarkoitan oikeasti pientä budjettia! Jos kone sallii (ja jos ehdin), niin kertoilen tänne homman etenemistä ja kuluneita euroja.

Palataan aiheeseen...

- Tintsi

Tilttaava tietokone

2008-02-16T22:13:00.002+02:00

Heippati hei! Haluaisin niin kovasti päivittää blogiani, mutta hermo ei riitä... Tämä rakasvanhakakkapääkannettavani nimittäin tilttaa aina, kun yritän jotain stooria kirjoitella. Katsotaan nyt... ehkä joku päivä, jos saan uuden koneen, jatkan taas.
Toistaiseksi siis, kuulumiin!

Aurinkoisia kevätpäiviä odotellen, lumiukkojen sulamista surullisinmielin ihmetellen (ja uudesta koneesta haaveillen):

Tintsi

Synttärit oli ja meni... (27.10.)

2007-11-15T20:25:00.000+02:00

No nyt on mies 30 vuotias. Ystävät oli järjestäny hauskat juhlat ja monta yllätystä. Heti aamusta juhlakalu kävi tatuoitavana ja illalla juhlittiin suuren ystäväjoukon kera. Iloa ja juhlaa riitti!! Toisen poikamme kummitäti heitti bändinsä kanssa loistavan keikan, ja kummisetä ja pari muuta soitti levyjä illan. Kaikinpuolin hauskaa oli!

KIITOS VAAN KAIKILLE, ENEMMÄN TAI VÄHEMMÄN JUHLIIN JA NIIDEN JÄRJESTÄMISEEN OSALLISTUNEILLE!

Mahtuihan päivään muutakin hauskaa. Minä innostuin lähtemään päivällä poikien kanssa pääkaupunkia katselemaan, ja siellä oli jos jonkinlaista nähtävää. Pienempi nyt oli vähän untenmailla, mutta isompi koki ja näki suuren kaupungin pieniä iloja.

Nenäpäivä

2007-10-26T13:01:00.000+03:00

Meillä vietettiin Nenäpäivää myös. Varsinaiset nenät olivat ärrältä loppuneet, joten tyydyimme Isomman Pojan kanssa huulipunalla tehtyihin neniin.
Hyvällä asialla olivat taas, ja uskonpa tuon Nenäpäivän tuoton menevän oikeastikin hyvään tarkoitukseen.
Lisää aiheesta: http://www.nenapaiva.fi

Ja taas pullaa jä vähän muutakin!

2007-10-25T23:32:00.000+03:00

Isännällä on lauantaina kolmekymppiset :D Innostuin sitten vähän leipomaan tuossa iltasella, jotta hän sais vietyä työkavereillensa myös kakkukahvit. Pistin pullataikinan tulemaan (käytiin muuten naapurissa kylässä sillä välin, kun pulla kohosi mikron uumenissa...) ja käärretorttua myös, siinä leipomisen ja vatkaamisen ohessa syötin pojille iltapalaa, katsoin Tri Housea ja BB:tä. Jostain ilmaantui "ylimääräinen pari käsiä"!!!!! Tässäpä malli, miten kaunispitko syntyy.

Huomenna pitää vielä laittaa koti kuntoon, on kiva sitten tulla takaisin... Lähdemme juhlimaan synttäreitä Vantaalle, mutta siitä lisää tuonnempana! (Yllätysjuhlat nimittäin..)

- pullantuoksuinen mökki(höperö) Ü

Syyspuuhia ja tuoretta leipää

2007-10-25T14:31:00.000+03:00

Tänään on ehtinyt jo jos jonkinlaista. Sain kesällä entiseltä alakerran naapurilta leipäkoneen (kiitos vaan, Virpi!), kun heillä se pölyttyi kaapissa. Vihdoin siihen löytyi käyttöohjeet, ja nyt on sitten tehty leipää joka päivä. Tänä aamuna laitoin koneen hurisemaan ja lähdettiin poikien kanssa ulos hakemaan postia. Sain kipinän laittaa pihaa kuntoon. Harava käteen ja kalusteita varastoon, kesälelut kasaan ja "kasvimaa" lepoon. Ja kun tultiin sisälle, ah... tuoksut sen kertoivat: leipä on valmista! Sitä sitten syötiin lounaaksi koko porukka. Ei tosiaan tarvinnut mitään muuta laittaa, kun leipä oli niiiin hyvää, että syötiin se siltä seisomalta.
Nyt on levätty, ja pihahommat jatkukoon..! Pitäisi kai laittaa kone vielä kerran hurisemaan, jotta olisi huomiseksikin leipää. Voisinpas muuten lisätä muutaman ohjeen jahka joudan, jos niistä olisi iloa muillekin.

-puuhasteleva höperö

Ristiäiset

2007-10-25T14:05:00.000+03:00

Sunnuntaina juhlittiin ristiäisiä. Juhlat menivät oikein kivasti, juhlakalu itse oli hyvin rauhallinen; maiskutteli pieniä sormiaan ja ihmetteli kaikkea hälyä. Eipä hänellä muutenkaan ollut mitään kummosta sanottavaa juhlan kulusta. Minä keittelin kahvia ja pidin keittiöhommista huolen, jotta juhlakalu ja äitinsä saivat olla rauhassa ja ilman ylimääräistä stressiä. Toki siinä oli myös pari muuta ihmistä puuhastelemassa, ja hyvä niin.
Oli aivan ihanaa päästä pojan kummitädiksi. Hänen äitinsä kun on yksi tärkeimmistä ihmisistä mulle! Kunniatehtävä!!
Pulla oli vieraiden mielestä hyvää ja maistuvaa. Jopa niin hyvää, että ylimääräinen pulla meni kuin kuumille kiville. Vieraat tykkäsivät myös maalaamistani pilttipurkeista; saivat niistä kivan muiston ottaa mukaansa. Kaikin puolin siis oikein hyvät bileet.
Harmi, ettei ehditty jäämään Turenkiin pidemmäksi aikaa; olisi voinut käydä vähän siskon luona vierailulla, kuten myös parissa muussa paikassa... no paremmalla ajalla sitten!

Kiinni jäit!!

2007-10-24T11:19:00.000+03:00

Nyt kun kerran olet eksynyt blogiini, niin voisitko ystävällisesti jättää jonkinlaisen kommentin... Kiitos!

Menneitä...

2007-10-22T20:35:00.000+03:00

Meillä satoi ensilumi 12. päivä kuluvaa kuuta. Se pysyi maassa pari päivää... Lapset ja koira olivat ihan onnessaan; stiga piti kaivaa esiin välittömästi!! Tuo pieni auringonkukka keittiöni ikkunalla on napattu edellisenä päivänä tomaattipenkin laidalta. Samana päivänä söimme vielä mansikoita suoraan puskista ja otimme viimeiset tomaatit ikkunalle kypsymään. Vuosi on ollut säiden kannalta niin omituinen...
Tuo pieni kukkanen tuossa auringonkukan vieressä on Syntinen Poika. Se on kuulema saanut nimensä mahtavasta siemennyskyvystään... Hah..
Tietäisikö joku muuten hoito-ohjetta em. kukkaselle? Samoin pitäisi saada tietoa orkidean ja soihtuköynnöksen hoitamisesta...

Syksy on ollut kyllä mitä ihanin. Harmi vaan, että täällä ei tullut varsinaista ruskaa (jos niin nyt voi sanoa...). Puut muuttuivat suoraan vihreistä keltaisiksi ja sitten lehdet jo putosivat.
Mihinkäs ne ihanat punaiset lehdet jäivät?? Kai sekin johtui tästä omituisesta vuodesta. (tv:stä alkoi muuten hetki sitten The Day After Tomorrow..)
Esikoiseni on päässyt nauttimaan luonnon anneista oikein kunnolla. Nyt kun asumme järven lähellä ja kalamiehiä ja -naisia ollaan, niin onhan sitä pitänyt kalassa käydä! Isäntä varsinkin on nauttinut pitkistä illoista kalakaverin kanssa. Voi sitä ihastuksen ja vihastuksen määrää, kun mies on tullut hauen kanssa yömyöhällä kotiin ja sitä on ruvettu paistelemaan ja maistelemaan!

Nyt täytyy ruveta mussuttamaan namia ja katsomaan elokuvaa oikein ajatuksella.

- Tiina

Pullan tuoksua...

2007-10-20T23:06:00.000+03:00

Tänään on ollut hyvä päivä. Kiireinen, mutta hyvä!
Huomenna on tulevan kummipoikani ristiäiset, ja lahjojen kanssa on ollut puuhaa. Niin ja pullan... Juuri otin viimeiset juhlapitkot uunista ulos. Äitini (joka on maailman paras pullanleipoja) maisteli tekemääni pullaa heti tuoreeltaan, ja kehui sitä oikein hyväksi :) Itse en tietenkään ollut kovinkaan tyytyväinen, mutta kyllä se ihan ok on. Päivällä askartelin pojalle kortin, joka menee taulusta. Hain tapettikaupasta hieman näytteitä, ja kuinka ollakaan löysin suloista Nalle Puh-boordia. Siitä visioin sitten aika nätin kortin! Nyt vielä vaatteiden silitystä ja sitten unille...

- väsynyt höpelö

Syssyä...

2007-10-15T13:39:00.000+03:00

Ehdinpäs vihdoin vähän päivittelemään kuulumisia! Täällä sitä ollaan vaan ja ihastellaan syksyn etenemistä... ja vihastellaan sisälle kantautuvan kuran määrää. Isompi-ipana lähti juuri kaupunkilomalle mummilaan koko viikoksi. Hassua, kuinka sekavin tuntein sitä onkaan; toisaalta on ihanaa, kun koti rauhoittuu puolella, mutta kuitenkin ajattelee sitä ikävää, mikä tulee aina!! Pienempi-ipana nukkuu tyynen rauhallisesti pyykkikoneen jytkeestä huolimatta.

Vihdoin olen päässyt aloittelemaan käsityöharrastustani!!! Rakas Isäntä osti minulle puikot ja lankaa. Olen vakaasti päättänyt kutoa itselleni villatakin. Semmoisen jossa on pitkät hihat ja suuri huppu! Olen jo vähän aloitellut sitä, voisinpas lisätä kuvia tuon työn edistymisestä (jos osaan).

Tein myös tulevalle kummipojalleni mokkasiinit. Ihanat pienet ruskeat mokkasiinit, joihin vielä
pitäisi kaivertaa pojan nimi ja muut tärkeät asiat. Tulevana sunnuntaina saan ne antaa uudelle omistajalleen.

Juu, ei kai tässä nyt tämän kummempia. Täytyy opetella lisäilemään kuvia tekstiin ja muita hienouksia. Tuon henkitraktorin lisäämiseenkin meni aikaaaaaa!!!! Mutta eiköhän tämä tästä, harjoitus tekee mestarin!

- Opettelevainen mökkihöperö

Apua...

2007-10-05T13:31:00.000+03:00

Haluan neuloa ja virkata, ommella ja tuunata. Ongelma on se, että en omista edes sukkapuikkoja, saatika lankoja. Minulla on kaksi virkkuukoukkua; koot 4 ja 8. Siinpä ne sitten on. Haaveilen jatkuvasti erilaisten käsitöiden tekemisestä, mutta kun langat puuttuu... Paha tehdä mitään. Suunnitteilla "mummoruuduista" väsätty peitto ja laukku ja tyynynpäälisiä, Anu Harkin kirjasta bongattu taikatakki, villasukkia, tumppuja, villatakkeja, apupupuja janiinedelleen.

Olisiko siellä jossain joku ihminen, joka voisi auttaa minua orastavan harrastusintoni alkuunsaattamiseksi? Tarvitsisin lankaa, lankaa ja lankaa, juttuja, systeemejä ja ennenkaikkea KANNUSTUSTA JA INTOMIELTÄ, ehkä vähän ohjeitakin..

Luen intohimoisesti neulojien ja virkkaajien ja muiden käsityöihmisten blogeja, ja jokapäivä haaveilen oman harrastuksen aloittamisesta. Mutta ehkä jonain päivänä. Vaikka sitten, kun lapset on isompia.

Aloittelua...

2007-10-01T13:32:00.000+03:00

Arjen aherruksen keskeltä yritän joutaa aatoksiani kirjoittelemaan... Pari pikkuipanaa, mies ja koira. Omakotitalo (vuokralla kylläkin) ja suuria suunnitelmia sen laittamiseksi.
Siinäpä sitä tekemistä ja puuhaa riittää jokaiseksi päiväksi.

Olen kova suunnittelemaan ja haaveilemaan; vielä kun suunnitelmat ja haaveet saisi toteutettua! Näihin aiheisiin ja varmasti moniin muihinkin palaan taas, kunhan joudan.

Aurinkoisia ja värikkäitä (tai sitten harmaita ja sateisia) syyspäiviä ja voimia arkeen kaikille toivottaen

Tintsi